Heinäveden Lehdessä (2.2.) oli hyvää tarkoittavia esityksiä lohi- ja taimenkantojen parantamisesta poikastuotantoalueita lisäämällä. Poikasia varmasti tulee enemmän, mikäli on kutevia kaloja. Poikastuotantoalueita on myös Kermajärvellä mutta kutevat kalat ovat vähentyneet olemattomiin. Lisääntyvätkö kutevat kalat oletetulla poikastuotantoalueiden lisäyksellä?
Allekirjoittaneella on omakohtaisia muistikuvia Kermajärven kalakannoista noin kuudenkymmenen vuoden ajalta.
1960-luvulla Kermajärvessä oli erinomainen muikkukanta. Kutuaikana esimerkiksi Matopuronselän alueella muikkua oli verkoissa kilokaupalla. Muikkuverkot olivat vuosikausien ajan kutuaikoina yhtä köyttä kalanpaljoudesta.
Samaan aikaan sai isosilmäisemmillä verkoilla haukien, matikoiden ja ahventen lisäksi myös silloin tällöin lohia ja taimenia. Kalaa myös pyydettiin paljon leivän jatkoksi. Verkkojen kupluksia oli, jos ei nyt rannat aivan täynnä niin yleensä yhdeltä verkkokoholta näki kyllä seuraavat.
Muikkukannat katosivat Kermajärvestä 1970-luvulla lähes kokonaan. Syynä ei ollut liikakalastus. Pääaltaasta kun ei kuitenkaan pyytänyt juuri kukaan. Katoa kesti parikymmentä vuotta. Vähän kerrassaan muikkukannat elpyivät. Muikkujen verkkokalastus ei enää elpynyt. Lohikaloja tänä aikanakin silloin tällöin vähistä verkoista löytyi muun kalan ohella.
Muikkukantojen kasvaessa 1990-luvun lopussa tulivat troolarit. Muikkua pyydettiin yötä päivää niin kauan kuin järvestä trooliin kalaa sai. Verkkosaaliit muikun kohdalla tietenkin vähenivät pääaltaan reunoilta. Muikkukantojen säilyminen näytti olevan troolaamattomien lahtien kalakantojen varassa. Lahtien kalakannat näyttivät palauttavan myös pääaltaan kalakannat parin – kolmen vuoden päästä troolauksesta.
Sitten ryöstökalastukseksi luokiteltava troolaus tyhjensi jälleen pääaltaan. Taas pari vuotta odottelua ja uusi tehotroolaus. Viime vuosina ovat tulleet viimeisiäkin lahtia tyhjentämään pienoistroolit.
Lienee yleisesti tunnettua, että järvilohet ja taimenet siirtyvät poikasvaiheen jälkeen selkävesille muikku- ja kuoreparvien syöntiin. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa Kermajärven vaikutusalueen lohista ja taimenista siirtyy pääaltaan alueelle. Lienee myös yleisesti tunnettua, että trooliin joutuessaan kala ei enää pääse siitä pakenemaan.
Lainsäädäntö lähtee siitä, että pyydyksiin joutunut lohi on päästettävä takaisin veteen. Sekin lienee yleisesti tiedossa, että verkosta tai troolista löytynyt lohi ei elä enää vapaaksi laskettuna. Verkossa lohi vahingoittuu ja troolissa kalamassan paineen vaikutukset tappavat sen, jos ei troolissa niin melko pian vapaaksi laskemisen jälkeen.
Trooli ei erottele siihen joutuneita kaloja. Hyvä kysymys on, joutuvatko muikkuparvien mukana liikkuvat lohikalat troolareiden saaliiksi. Oletuksena voi pitää, että trooliin joutuvat ja sen seurauksena kuolevat. Tätä oletusta tukee myös se, että troolarit salaavat satamissa saaliitaan, ettei kukaan ulkopuolinen pääse näkemään mitä trooliin on päätynyt. Muikkulaatikoita nostellaan selvittelyn ja ensimmäisten laatikoiden vaivihkaisten poistamisten jälkeen kyllä myöhemmin esille.
Kalastuksen valvojat kyyläävät vähäisiä verkonmerkkejä osoittaakseen, että kalakantoja ei luvattomasti ryöstökalasteta. Verkoista ei enää lohikaloja saa. En tiedä yhtään tapausta, jossa kalastuksenvalvoja olisi yllättäen mukana troolarissa, kun se nostaa saalistaan. Suojeleeko lainsäädäntö ja kalastuksenvalvonta lohikalojen ilmeistä ryöstökalastusta?
Johtopäätöksenä edellä esitetystä voidaan todeta, että poikastuotannon lisäys lähes kokonaisuudessaan kuolee ennen kutukypsäksi tuloaan. Jos Kermajärveen pääasiassa tukeutuvia lohikalakantoja halutaan suojella ja kasvattaa, tehokkain keino on rajoittaa ja valvoa troolikalastusta. Vasta tämän jälkeen voidaan saavuttaa tuloksia poikastuotantoa lisäämällä.
Pidän myös erikoisena, että luonnonsuojelijat eivät ole puuttuneet lohikalakantojen hyvinvoinnin kannalta keskeisimpään ongelmaan, jonka poistaminen ei edellytä edes yhteiskunnan varoja. Pääaltaan muikku- ja lohikalakantojen elvyttämisellä on myös mahdollista lisätä työpaikkoja kalastusturismin myötä sekä koskilla, että pääaltaalla.
Nykyisen troolikalastuksen tuotosta ei juuri mitään jää Heinävedelle.