Minulla on hätä ja huoli eniten jos lapsilla on jotain pulmia. Vähän aikaa sitten poikani perheessä oltiin kovasti kipeitä, soittelin usein. Poikani sanoi: ”Ei sun nyt tarvii alkaa rukoilemaan, tämä on tavallista flunssaa.” On kai sillä Jumalalla suurempia asioita kuin meidän tauti. No, ihan varmasti rukoilin. Huvitti, tuo ajatus. ”Kyllä”, totesin, että kaikki huolet ja hädät saa viedä Luojani eteen.
Uskon, että jokainen kohtaa elämänsä aikana jonkinlaista hätää! Mihin sinä turvaat, kun on tosipaikka elämässä? Minä olen ihan tavallinen arkinen tallaaja ja elämässä on ollut välillä tosi vaikeita aikoja.
Minä epäilen, hätäilen, mutta yritän kantaa kuitenkin elämän myrskyt Luojani eteen. Ensi sunnuntain teksti on: ”Jeesus auttaa hädässä.” Opetuslapset pelkäsivät hukkuvansa, mutta Jeesus tyynnytti myrskyn!
Jumala on ihmisten auttaja.
Jumala on ihmisten auttaja! Hän tuntee jokaisen elämän myrskyt ja hädän ja sanoo: ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi.”
Kukaan toinen ei kuule, kun itken kaikki murheeni paljastaen.
Kukaan toinen ei kuuntele yössä ääntä hiljaisen rukouksen.
Sinä Jeesus sen yksin kuulet. Sinä kiirehdit auttamaan.
Sinun siunaavan kätesi alla olen turvassa kokonaan!
(Pekka Simojoki/Anna-Mari Kaskinen)