Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kesäpäivistä huima tappio

50 vuotta sitten

Lähelle 40 000 markkaa näyttää Heinäveden Kesäpäivistä muodostunut tappio kohoavan. Tappio on saanut Hyrskeen vakavaan taloudelliseen ahdinkoon. Näin jälkeenpäin ajatellen syynä tappioon olivat lauantai-illan ukkosmyrsky, joka seisautti kaiken toiminnan. – Meillä ei olisi hätää, jos olisimme saaneet myydä Kermankoskella olleelle kaikkien aikojen suurimmalle yleisömäärälle liput ja olisimme sen lisäksi pystyneet pyörittämään toimintaa täällä kirkolla, sanoo seuran ja kesäpäivien puheenjohtaja Tauno Kilpeläinen. –  Seuran talouden kannalta tilanne on nyt totinen. Tässä tilanteessa on luonnollista, ettemme pysty täyttämään niitä velvoitteita, joita olimme sopineet järjestelyihin osallistuneiden yhteisöjen ja seuramme välillä. Olisi suunnaton vahinko, mikäli joutuisimme lopettamaan urheilutoiminnan. Uskon ja toivon, ettei näin käy

Kesäpäivien tulot:

lipunmyynti 145.52:20 mk

muonitus 21.715:79 mk

sekalaiset 2.060:62

ilmoitukset 2.625:00.

Menot: järjestelykustannukset 20.259:10 mk

mainokset 7.742:09 mk

rakennelmat 5.974:98 mk

sekalaiset 6.530:00

muonitus 18.243:50 mk

ostettu ohjelma 19.290:70

Tappio 37.087:96 mk.

Sieltä täältä

Heinäveden Sotaveteraanit päättivät pitää sittenkin sen pikkujoulun, jota väki niin kovasti tupaillassa kaipaili. Samassa paikassa kuulemma pitävät kuin tupailtansakin. On ohjelmat ja puurot niin kuin kuuluukin ja lopuksi viihdeliikuntaakin sen verran, että puuro painuu.

Pikkujoulusta ja muusta toiminnasta nämä veteraanit laskevat saavansa kokoon muutamia satasia, joilla sitten ostavat joulupaketteja vähempiosaisille jäsenilleenjäsenilleen. Ei isoja paketteja vaan sellaisia, mistä mukavasti tulee hyvälle mielelle ja saa suut makeaksi lapset ja aikuiset.

Karvion uutuuttaan kiiltelevä Union on jo huomioitu rosvojoukossa. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä oli käyty kolistelemassa pohjakassat eli hieman yli sata markkaa. Ensin luultiin, että varkailla olisi ollut omat avaimet, koska jälkiä ei näkynyt, mutta sitten huomattiin, että ulko-ovet ovatkin tasareunaisia ovia. On lapsellisen helppoa painaa veitsellä tai meisselillä Abloy-lukon kieli muutaman millin raosta sivuun ja avata ovi. Ylikonstaapeli Turpeinen suositteli käytettäväksi huullettuja ulko-ovia. Silloin murto teettäisi enemmän työtä työtä, syntyisi ääntä ja se olisi muutenkin hitaampaa suorittaa. Luultavasti ehkäisisi ainakin joitakin murtoja. Sanojensa vakuudeksi hän näytti kuinka ovi aukeaa ja avasi samassa rakennuksessa olevan Osuuspankin ulko-oven nopeammin kuin avaimella.

25 vuotta sitten

Kuikka-Koposen Kiemuroista tilarekisterit

Kuikka-Koposen Kiemurat -nimisen luontomatkailu- ja retkeilyreitistön suunnitelmat ovat valmistuneet. Reitistö palvelee talvisin moottorikelkkailijoita ja laturetkeilijöitä. Kesäaikaan reitillä patikoitaisiin, pyöräiltäisiin ja ratsastettaisiin. Vuosina 1998–99 rakennettavaksi esitetyn reitistön pituus on 416,4 kilometriä, josta on maaosuutta 323 km. Heinävedellä siitä kulkisi ylivoimaisesti pisin osuus eli 153 kilometriä. Reitistö kulkee Heinäveden lisäksi Savonrannan, Enonkosken, Kangaslammen, Kerimäen, Leppävirran ja Tuusniemen kuntien alueella.

Rakentamiskustannuksiksi on arvioitu noin 2,4 milj. markkaa. Kustannuksiin haettu 75 prosentin rahoitusta, jolloin Heinäveden kunnan osuus olisi 280.000 markkaa ja noin 92.000 markkaa talvikunnossapidosta vuosittain. Reitistöä pitäisivät yllä kunnat yhdessä kylätoimikuntien ja seurojen kanssa.

Kunta tilaa tila-/kiinteistörekisterin niitä tiloista ja kiinteistöistä, joiden kautta reitistö kulkee. Rekisteriä tarvitaan ovat pyytäneet sekä maakuntaliitto, että ympäristökeskus rahoitushakemuksen käsittelyn pohjaksi.