Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Menneiltä vuosilta | Taas tippuu kunnanmäellä – Palokin kalamiehet tarkastuksessa ja Raaminmäen monitoimitalo

50 vuotta sitten

Heinäveden Maa- ja kotitalousnaisten tuoremehuasema on kohta pari viikkoa ollut toiminnassa. Mehua valuu pulloihin, joiden omistajat ovat tulleet pitkienkin matkojen takaa. Mehuaseman hoitajana toimii Elina Lemmetty ja hänellä on apunaan Martta Virnes.

Kunnan maatilan entisen navetan tiloissa toimiva mehuasema on saanut kilpailijoita lähiseudulle, mutta asiakkaita riittää vielä niin runsaasti, että vuoroaan joutuu odottamaan useita päiviä.

Asemalle tuotavat omenat on pestävä. Kuten myös pullot sisältä ja ulkoa. Pullot ja sulkimet on pantava yöksi likoon. Liotuksessa hiiva- ja homesienten itiöt lähtevät kasvamaan ja sen jälkeen ne helposti tuhoutuvat pastöroinnissa. Sulkimina ei suositella tavallisia korkkeja vaan kumituppeloita.

Joka neljäs pakkasi reppunsa

Etelä-Savon Seutukaavan liiton tilaston mukaan viime vuosikymmen oli väestökadon kannalta tuhoisa. Joka neljäs heinäveteläinen pakkasi reppunsa ja lähti etsimään leipäänsä rintamailta. Surullista varsinkin, kun pitäjämme sijoittuu tilastossa kärkipaikoille. Vain Haukivuori ja Kangaslampi sijoittuvat ennen meitä tilastossa, jossa mieluimmin oltaisiin viimeisinä.

Vuonna 1960 Heinäveden asukasluku oli 9629. Vuonna 1970 vastaava luku oli 7231. Näin ollen 2398 heinäveteläistä on vuosikymmenen aikana kopistellut Heinäveden pölyt jaloistaan. Muuttoliike vaikuttaa ikärakenteeseen, koska muuttava väestö on suurelta osalta nuorta työkykyistä joukkoa. Samalla alenee myös syntyvyys. Vuonna 1960 alle 14-vuotiaita heinäveteläisiä oli 3221. Kymmenen vuotta myöhemmin vain 1724. Ei siis ihme, että koulujen ovia paukutellaan kiinni.

Palokissa vaaditaan kalakannan tutkimusta

”Ei teijän oo pakko uskoa minua, kun sanon, että kalloo ei sua. Asia on tutkittava ja sen jälkeen päätettävä lopullisesti kuinka paljon ja minkälaista kallaa näihin vesiin on istutettava. Tottuus kuitenkin on, että lohen maku alakaa jo ainakin tämän ikäisen miehen suusta haihtua”, sanoi maanviljelijä Kalle Mikkonen toimitusinsinöörille ja muille Palokin voimalaitoksen tarkastuskokouksen osanottajille. Mikkonen edusti Varistaipaleen kalastuskuntaa. Tutkimusvaateeseen yhtyi myöskin Koskijärven kalastuskunta.

Kalastuskunnat pitivät istutuksia riittämättöminä. Lisäksi Koskijärven kalastuskunta vaati Koskijärveen laskettavan Juojärven vettä, koska nykyinen kahdesta lammesta tuleva vesi on sellaista mutavelliä, ettei siinä ole minkäänlaisen kalan hyvä elää, lohikalojen suorastaan mahdoton. Mikkosen mukaan Varistaipaleen kalastuskunta on vaatinut, että vanhaan uomaan laskettaisiin jatkuvasti sen verran Juojärven vettä, että lohien luonnollinen lisääntyminen olisi mahdollista.

Outokumpu Oy:n edustaja vastasi, että juoksuttamista on tehty lupaehtojen määräämissä rajoissa. Lupaehdoissa on määrätty istutettavaksi 140 000 vastakuoriutunutta järvitaimenta tai muuta vastaavaa maataloushallituksen kalatalousosaston hyväksymää kalaa vastaava määrä. Koska vastakuoriutuneita ei kannata istuttaa ison tuhoutumisprosentin vuoksi, on istutukset tehty joka kerran kaksivuotiailla poikasilla.

25 vuotta sitten

Raaminmäestä kädentaitajien monitoimikeskus?

Raaminmäen entisen vanhainkodin tiloista ollaan kehittelemässä kädentaitojen monitoimitaloa Euroopan Sosiaalirahaston tukeman Raami-projektin myötä. Toimintakeskuksen vetäjän Markku-Jussi Komulaisen mukaan Raaminmäellä on nyt hyvät edellytykset pienteollisuuden tuotteiden ideointiin ja kehittämiseen. Raami-projekti tarjoaa pienyrittäjiksi suuntautuville tilat, työvälineet ja ohjauksen.

Saara Immosen, Hannele Ruotsalaisen, Markku-Jussi Komulaisen sekä Leena Asikaisen ideoima ja Ari Sopasen paperille muotoilema Raami-projekti pääsi mukaan EU:n tavoiteohjelman kuuteen osana laajempaa maaseutupakettia. Rahoituksesta 80 prosenttia tulee kunnan ulkopuolelta.

Lokakuussa Raaminmäellä alkaa puutöiden peruskurssi, jota vetää puualan artesaani Kaj Pekka Kervinen. Projektiin kuuluva Leena Asikaisen vetämä koneneulonnan peruskurssi pidetään Käsityökeskuksella, jossa on aina paikalla joku, joka osaa neuvoa. Kolmas lokakuun kursseista on paperinvalmistuskurssi. Tulevia materiaaleja yhdyskuntatekniikan insinöörin koulutuksen saaneen Markku-Jussi Komulaisen suunnitteleman 2,5-vuotisen projektin kurssiohjelmassa ovat savi, paju, kivi ja nahka.

Kala kutee jälleen Pilpassa ja Vihovuonteella

Pilpan- ja Vihovuoteen kosket kunnostettiin viime syksyn ja talven aikana järvitaimenille ja järvilohille sopiviksi kutualueiksi ja suojapaikoiksi. Etelä-Savon Ympäristökeskus laati kunnostussuunnitelmat ja Mikkelin maaseutuelinkeinopiiri kattoi kustannukset, jotka olivat näissä kohteissa yhteensä 250 000 markkaa. Kunnostuksen jälkeen tehdään kotiutusistutuksia kolmena vuonna peräkkäin. Niillä estetään se, ettei made valtaa kunnostettuja suojapaikkoja.