Kauniskaan kesäpäivä heinäaikaan ei estänyt kokoontumista, kun Jouko ja Sylvi Koistinen kutsuivat Jooseppi Koistisen jälkipolvea ensimmäiseen sukukokoukseen Heinäveden Petrumalla kolmekymmentä vuotta sitten. Perustettiin sukuseuraa ja tutustuttiin sen hetkiseen tietouteen suvusta.
Seuran puheenjohtajaksi valittu Aarne Koistinen muisteli nyt.
– Hyvästä etukäteisvalmistelusta johtuen kokous pääsi vankasti esi-isiemme vaiheista kiinni ja pääsimme seuraamaan Jooseppi Koistisen jalanjälkiä. Kokouksen aikana kävi selväksi, kuinka vaikea on maallikon tehdä selkoa eri sukuhaarojen elämänvaiheista.” Kuitenkin Aarne kirjoitti, että Jooseppi Koistinen oli ollut varsin mieskuntoinen. Sukua oli laajennettu merkittävästi.
Maallikkojen työ palkittiin sukukirjan valmistuttua seuran 20-vuotisjuhlille Heikki Turusen koottua yhteen monen sukututkijan arkistotutkimukset. Kirja päivitettiin 25-vuotisjuhlille. Silloin Ari Kolehmaisen DNA-tutkimus sukuhaarojen yhteyksien varmistamiseksi oli suomalaisessa sukukirjallisuudessa uutta.
Elokuussa pidetyssä 30-vuotisjuhlassa Savonlinnassa Ari esitti täydennyksiä tuohon tutkimukseen.
Koistiset ovat yksi vanhoista, alkuperäisistä savolaissuvuista. Nimi on syntynyt Savossa luultavasti Leppävirran alueella 1400-luvulla. Nimen alkuperä ei ole selvillä.
Koistisilla oli Savon vanhimmassa maakirjassa vuodelta 1541 neljä taloa: Niilo, Matti, Tahvo ja Heikki Koistisen isännöiminä. Niilon, Matin ja Tahvon talot sijaitsivat Leppävirran Saamaisten kylässä. Heikki Koistisen talo sijaitsi Vehmersalmen seudulla.
Koistiset osallistuivat vahvasti savolaiseen uudisasutusliikkeeseen suunnaten ensimmäisten savolaisten joukossa kohti Pohjois-Pohjanmaan jokilatvoja ja Kainuuta.
Koististen suku alkaa voimakkaasti kasvaa 1600-luvulla. Ruotsin ja Venäjän rajasopimukset mahdollistivat suvun leviämisen silloin myös Liperin, Outokummun, Pielisjärven ja Ilomantsin alueille.
Geneettinen sukututkimus eli DNA-avusteinen sukututkimus on asiakirjalähtöisen sukututkimuksen apukeino, joka ei korvaa perinteistä sukututkimusta. Paras lopputulos saadaan yhdistämällä perinteinen sukututkimus ja DNA-testit. DNA varmistaa sukujuontoja ja kumoaa vääriä teorioita.
DNA-tutkimus vahvistaa testattujen Koististen sukuhaarojen olevan samaa isälinjaista alkuperää. Koistiset ovat itäisen N-haploryhmän ns. savolaishaaraa N-Y4374. Koistisille löytyy paljon geneettisesti läheisiä sukuja Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Leppävirran seuduilta.
DNA-testausten perusteella Koistiset ovat yllättävän vahvasti samaa sukua. Usein näin suurissa suvuissa löytyy poikkeavia isälinjoja. Pohjanmaalla talonnimi-Koistisia/Koistiloita on voinut myöhemmin tulla ilman biologista alkujuurta savolaissukuun.
Suomessa on nykyisin runsaat 4 000 sukunimeä Koistinen kantavaa henkilöä. Sukuseuran jäsenet ovat eri puolilta Suomea, mutta pääosin Itä-Suomesta.
Seuran 30-vuotistaivalta juhlittiin elokuun kahdeskymmenes päivä Savonlinnan hotelli Hospitzissa. Juhlassa jaettiin Suomen Sukututkimusseuran myöntämät suomalaisen sukututkimuksen ansiomitalit Heikki Turuselle ja Esko Koistiselle.
Koististen sukuseuran myöntämän ansiomitalin saivat Arto, Esko, Irma, Jaakko ja Pentti Koistinen sekä Pirkko Markkanen. Koististen sukuseuran standaarin saivat Hannu ja Heikki Koistinen sekä Tuija Kainulainen ja Pirjo Räsänen.
Sukujuhlaa jatkettiin seuraavana päivänä risteilemällä aurinkoisella Pihlajavedellä.
sukuseuran puheenjohtaja
sukuseuran sihteeri