Paavali ja Siilas istuivat vankilassa. Heidät oli teljetty tyrmään ja varmuuden vuoksi laitettu jalkapuuhun. Yöllä he alkoivat laulaa. Silloin maa järkkyi, kahleet ja vankilan ovet avautuivat. Vanginvartija tuli hätääntyneenä katsomaan varmana siitä, että vangit olisivat karanneet. Mutta siellä he olivat edelleen. Vanginvartija otti heidät hoiviinsa ja aamulla heidät vapautettiin. (Apt. 16:16->)
Mitä Paavali ja Siilas lauloivat? Todennäköisesti psalmeja. Niitä löytyy Raamatusta paljon. Ne muodostavat vanhan testamentin virsikirjan, jonka lauluja voidaan laulaa luovasti eri psalmisävelmillä. Niiden pohjalta on sävelletty monet nykyisen virsikirjamme virret.
Jokaiselle kirkkovuoden pyhäpäivälle löytyy oma psalminsa. Se voidaan joko lukea tai laulaa. Kantillointi on perinteisin tapa toteuttaa psalmi: siinä yhdelle sävelelle mahtuu monta sanaa, laulu on koruttoman kaunista ja psalmin teksti erottuu selvästi.
Psalmilaulu on hieno ja arvokas perintö, jota vaalii mielellään. Kaikuisassa tilassa sen toistuvat sävelnauhat kaikuvat historian havinaa. Sen sanoma on lohdullinen, turvallinen ja riemukas. Siksi vankilassa itse laulanut Paavalikin kehoittaa ”– laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja” (col. 3:16).
Kirjoittaja on Heinäveden seurakunnan kanttori
Psalmit muodostavat vanhan testamentin virsikirjan.