Lukijalta: Hyrskeen kulta-ajan pelaajat fiilistelevät Ketterinä ikämiesturnauksessa

Ylhäällä : Timo Pesonen, Petri Pöllänen, Janne Marttinen, Sauli Karvinen, Jari Pöllänen, Hemmo Kettunen, Jussi Rissanen (huoltaja), Riku Marttinen ja Risto Kinnunen Alarivi : Sir Vesa Paasonen, Aki Puustinen, Esa-Pekka Karvinen ja Vesa Ruuskanen Aki Puustinen

Aki Puustinen29Kermanrannan

Kermanrannan Ketterien historia juontaa juurensa 1950-luvun lopulle, jolloin Heimo ”Hemppa” Marttinen toi koripallon Heinävedelle Jyväskylästä. Koripallotoiminta muotoutui 1970-luvulle tultaessa yhdeksi Heinäveden Hyrskeen keskeisimmäksi joukkuelajiksi. Hyrskeen kulta-aikaa oli 1980-luvun puoliväli, jolloin miesten edustusjoukkue nousi kolmeksi vuodeksi miesten 1. divisioonaan. Ensimmäisenä divarivuonnaan joukkue sijoittui hienosti kuudenneksi ollen Itä-Suomen paras ja seuratuin koripallojoukkue.

Pohjaa tälle menestykselle olivat luoneet vuonna 1964 syntyneet pelaajat, jotka voittivat C-junioreissa SM-pronssia. Myös ikäluokka 1966–68 syntyneissä pärjäsi hyvin SM-tasolla. He olivat niin minipojissa kuin A-pojissakin SM-sarjan kuutosia. Heinäveden Hyrske tunnetaankin vahvana kasvattajaseurana, joka on tuottanut lukuisia miesten 1. ja 2. divisioonan pelaajia. Miesten mestaruussarajaa ovat pelanneet mm. Janne Marttinen, Riku Marttinen, Timo Pesonen ja Kimmo Tolvanen. Joukkueen valmentajana toimi Pauli Tolvanen.

Kermanrannan Ketterien rungon muodostavat juuri nuo 1964–68 syntyneet pelaajat. Nykyisin Ketterät osallistuvat ainoastaan Savonlinnan Old Timers ikämiesturnaukseen, jossa mukana on kaksi joukkuetta: Ketterät (+55 v. ja +35 v.). Joukkueenjohtaja ja pelaaja (Sir) Vesa Paasoselle on myönnetty Old Timers turnauksen käädyt pitkästä työstä koripalloilun eteen.

Allekirjoittaneelle kyseinen turnaus on kesän kohokohta ja aloittaa sopivasti lomakauden Itä-Suomessa. Parasta turnauksessa on nähdä vanhoja ”veljiä”, pitää Heinävesi-henkeä yllä ja pelailla muutama peli hyvässä hengessä koripallohenkisten ihmisten joukossa. Laji, kaveruus ja kotikunta yhdistävät uusia ja vanhoja Ketteriä. Ja yleensä illalla laulu raikaa: ”Heinävesi, Heinävesi…”

Kommentoi