Keskisavolaiset ovat 5G:n koekäyttäjiä –  Puhelut ja verkot ovat pätkineet kesän aikana, koska mastoihin tuli vialliset antennit

Kartassa vihreällä värillä on merkitty ne alueet, joille 5G-verkkoa on tämän kesän aikana rakennettu. Omnitele

Merja Turunen

Keski-Savossa alkoi keväällä haja-asutusalueen 5G-verkon rakentaminen ensimmäisenä koko Itä- ja Pohjois-Suomessa. Verkkoa rakentavat Telia ja DNA, jotka omistavat yhdessä Suomen Yhteisverkko Oy:n.

Kevään ja kesän aikana on kuitenkin ollut häiriöitä erityisesti haja-asutusalueen 3G- ja 4G-verkkojen kuuluvuudessa: esimerkiksi puhelut ovat pätkineet. Ongelmia on ollut sekä Telian että DNA:n liittymissä.

– Ongelma on tunnistettu, ja syynä on antennien laatuongelma, DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari kertoo.

Ongelman syy löytyi elokuussa, ja Laari uskoo, että asia saadaan kuntoon syksyn aikana. Tukiasemille oli rakennustöiden yhteydessä päässyt viallisia antenneja, jotka joudutaan vaihtamaan uusiin.

– Vaihtoehtoisen antennin löytäminen vie aikansa, Laari pahoittelee.

Kaikille tukiasemille viallisia antenneja ei ole päätynyt.

Verkon viimeistelyä jatketaan Heinävedellä.

Varkauden ja Pieksämäen alue päätyivät pilottialueeksi, jolle 5G-verkkoa rakennetaan aikaisemmin kuin muille samankokoisille paikkakunnille. Vuodenvaihteessa 5G-verkko toimi Itä-Suomessa vain Kuopiossa, Mikkelissä, Joensuussa, Savonlinnassa, Siilinjärvellä ja Nilsiässä.

– Rakennusohjelma käynnistettiin Varkaudesta niistä lähtökohdista, että kyseessä on tavallinen suomalainen kaupunki, jossa on monenlaista asutusta, teollisuutta ja pienempiä yrityksiä. Myös verkon kapasiteetin näkökulmasta Varkaus oli hyvä paikka aloittaa, uusi verkko tuo lisää kapasiteettia, Telian verkoista vastaava johtaja Sami Siiki kertoo sähköpostiviestissään.

Käytännössä uusi verkko ei vielä täysin toimi muualla kuin Varkauden kaupunkialueella.

– Varkauden kaupungin alueella 5G-nopeudet ovat alueella jo 500Mbit/s – 1Gbit/s tuntumassa. Verkon optimointia ja viimeistelyä jatketaan vielä Heinävedellä, Rantasalmella, Leppävirralla ja Joroisissa. Pieksämäellä rakennustyöt ovat vielä kesken, Siiki kertoo.

Uuden verkon lupaavan tuovan käyttäjille jälleen nopeammat tietoliikenneyhteydet. Haja-alueella ei kuitenkaan päästä samaan nopeuteen kuin taajamissa.

– Kaupunkialueilla taajuus on pääosin 3,5 gigahertziä, kun tukiasemien väli on riittävä. Haja-alueilla käytetään pääosin 70 megaherzin taajuutta, Laari kertoo.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että maaseudulla uusikin verkko on hitaampi kuin kaupungeissa.

– Kaupunkialueilla 5G ehkä 4–5-kertaistaa nopeuden, haja-alueella se on reilusti tuplaten, Laari tiivistää.

Näillä nopeuksilla voi esimerkiksi katsoa tv-ohjelmia suoratoistopalveluista – mutta mobiiliverkon ongelmat ovat samat kuin tähänkin saakka.

– Jos kesämökki on kuuluvuuden reuna-alueella ja siinä on useita kymmeniä käyttäjiä, 5G:nkin nopeus laskee, Laari myöntää.

Jos kuluttaja haluaa ottaa uuden verkon käyttöönsä, hänellä pitää olla siihen sopivat laitteet ja liittymät.

– Noin 70 prosentissa uusista puhelimista on 5G-valmius, Laari arvioi.

Sen vaatima liittymä puolestaan maksaa kuukaudessa muutaman euron enemmän kuin 4G-liittymä.

Langattomat verkot

Uusi vuosikymmen, uusi G

Matkapuhelinverkkojärjestelmissä kirjain G tulee englannin kielen sanasta generation eli sukupolvi.

Ensimmäinen langaton verkko oli NMT. Sitä seurasi 1990-luvulla 2G eli GSM-verkko.

3G-verkko tuli käyttöön 2000-luvun puolivälissä.

Nopeampi 4G-verkko toimii tällä hetkellä koko Suomessa.

Rakenteilla oleva 5G-verkko kasvattaa tiedonsiirtokapasiteettia ja lyhentää viivettä.

Ennusteiden mukaan seuraava eli 6G-tekniikka olisi käytössä noin vuonna 2030.

Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto Ficom ry.

Kommentoi