Vapaus on varmasti yksi tärkeimmistä arvoistamme. Ulkonainen vapaus on suurimpia kiitoksen aiheitamme. Emme aina muista, miten kalliilla hinnalla kansallinen vapautemme ja itsemääräämisoikeutemme on lunastettu. Tämän erityisen hyvin hiljakseen poistuva veteraanisukupolvemme ymmärtää. Onneksi tämän päivän nuoriso arvostaa veteraaniemme ja koko kotirintaman uhraukset kohtalon vuosina 1039-1945.
Mielipiteen ilmaisemisen vapaus on yksi länsimaisen ihmisen perusoikeuksista. Koko länsimaisen kulttuurin yksi peruspilareista on vapaus.
Vapaus on myös yksi kristinuskon peruskäsitteitä. Ensi sunnuntain Uuden testamentin luvussa Gal. 5 apostoli Paavali kirjoittaa Galatian kristityille: ”Vapauteen Kristus vapautti meidät. Pysykää lujina, älkääkä antako uudestaan sitoa itseänne orjuuden ikeeseen.” Ja vähän myöhemmin: ”Te olette näet kutsutut vapauteen veljet; älkää vain salliko vapauden olla yllykkeeksi lihalle, vaan palvelkaa toisianne rakkaudessa.” Uuden testamentin kielenkäytössä vapaudella ymmärretään paljon syvempää asiaa kuin mitä ulkonainen vapaus on. Siinä on kristityn ihmisen korkea kutsumus.
Uskonpuhdistajamme Martti Luther esitti aikanaan kaksi väitettä vapauteen liittyen. Ensiksi kristitty on riippumaton ja vapaa kaikesta ja alamainen vain Jumalalle. Mutta toiseksi kristitty on velvollinen palvelemaan kaikessa ja on jokaisen alamainen. Näin kristitty on uskossa riippuvainen Jumalasta, mutta rakkaudessa kaikkien palvelija.
Suurin taistelu vapaudesta käydään omantunnon alueella. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa meitä sydämellisesti: ”Pankaamme mekin pois kaikki, mikä meitä painaa, ja synti, joka niin helposti meidät kietoo ja juoskaamme kestävinä edessämme olevassa kilvoituksessa, silmät luotuina uskon alkajaan ja täyttäjään, Jeesukseen.” (Hebr. 12:1-2). Vain Jeesus voi antaa meille todellisen sisäisen vapauden, jonka hän on kätkenyt syntien anteeksiantamuksen armoon.
Ensi pyhänä seurakunnassamme alkaa jo perinteeksi tullut Suomen Raamattuopiston kolmipäiväinen kokoussarja, joka koronan takia siirtyi tammikuulta tähän syksyyn. Tervetuloa rukoillen rakentumaan yhdessä Jumalan sanan äärelle.
Kirjoittaja on Heinäveden entinen kirkkoherra .
Kristitty on uskossa riippuvainen Jumalasta, mutta rakkaudessa kaikkien palvelija.