Voimaksi viikolle: Pääsiäisen perinteitä

Anne Karvinen

Virvon varvon,

tuoreeks´terveeks´,

tulevaks´ vuueks´.

Sulle vitsa, mulle palkka.

Palmusunnuntaina muistelen ystävää, entistä naapuria, jota kävimme lasteni kanssa virpomassa. Vaikka muuten harvemmin enää kohtasimme, tiesimme molemmat, että palmusunnuntaina tapaamme! Lapset valmistivat virpomavitsoja, laskien tarkasti vitsojen määrän riittämään läheisille ja ystäville. Askarreltiin kukkaset ja kieputeltiin höyhenet ja muut koristeet pajun varteen. Sekä opeteltiin vanhaa värssyä, mitenkäs se taas menikään?

Sinä, ystävämme, varasit aina muistamiset varallemme. Viivähdimme tovin luonasi, vaihdettiin kuulumiset ja toivoteltiin hyvää pääsiäistä! Puolin ja toisin tästä muodostui tärkeä perinne. Nyt ovat lapset kasvaneet, virpomisen perinnettä jatketaan vielä perhepiirissä. Ja sinä, ystävämme, olet päässyt taivaan kotiin. Sinne kiitoksella terveisemme lähetämme.

Sinä, ystävämme, varasit aina muistamiset varallemme.

Maljakkoon haen, kevään valoa kohti kurkottavat, kissanpoikaset, pajuvarressaan ja joukkoon liitän narsissit palmusunnuntaita juhlistamaan. Mukavia askarteluhetkiä jokaiseen perheeseen, liikutaan luonnossa, puuhaillaan yhdessä, odotetaan pääsiäistä. Kaikille lukijoille perheinenne; hyvää palmusunnuntaita, hyvää pääsiäisen ja uuden kevään odotusta sekä etävirpominen näiden toivotusten kautta:

Virvon varvon vitsasella,

kosken kevätpajusella,

terveyttä toivottelen,

siunausta siivittelen,

onnea oksalla tällä.

Jumala Sinua siunatkoon!

Kirjoittaja on kirkkoneuvoston varajäsen

Kommentoi