Muistojen kesä 1966 – keinuhevoskyydit mustalla orilla

Kuvassa kirjoittajan äiti Aune, hänen vanhempansa Taavi ja Helmi Sallinen sekä kirjoittajan isä Pentti Poutanen vuonna 1966. Markku Poutasen arkisto

Markku Poutanen

Tällä vanhempieni ja isovanhempien kuvalla haluan tuoda rakkaat kesämuistot mieleen. Koulun päättyessä olivat vanhempani tuoneet minut ja edesmenneen veljeni isovanhempiemme luokse kesäksi. Tämän kesän 1966 muistot on hyvinkin mielessäni, kun saatiin ottaa koko kesäksi Helsingistä Solifer Speed -mopomme mukaan Säynetlahteen. Silloin ajelimme paljon tuttujen luona, kun nämä matkat ennen taitettiin Martin kanssa kävellen.

Muistan Malkkilan ja Kuran ajelumme. Kuralla käytiin Kolehmaisen veljeksiä Aimon ja Veijoa tapaamaan. Siellä sain ratsastaa poikien kaksi-kolmevuotiaalla mustalla orilla. Aimo nosti minut selkään. Sinne päästyäni hevonen pillastui ja nosti etukaviot kohti taivasta. ”Ami” piteli kovasti suitsista ja taas oli takakaviot puunlatvoja kohti. Muutamat ”keinuhevoskyydit” sain, ei naurattanut. Pysyin vähän aikaan selässä ja sen jälkeen mätkähdin maahan.

Minulle nämä hevoset ovat olleet aina lähellä sydäntäni. Halusin useasti käydä Pesolan mäellä ja Säynetkosken Tiilikaisilla, jos vaikka pääsisin heppojen selkään. Nyt vanhempana mökillämme ollessamme haluan kesäisin käydä tutuissa paikoissa muistelemassa. Arvostan kaupunkilaispoikana sitä, että sain kokea näin rikkaan lapsuuden ja nuoruuden Heinäveden Säynetlahden ympäristössä. Loistava kyläyhteisö, mukaan lukien Säynemäen porukka.

Maailma on muuttunut koneellistumisen myötä, että hevosia ei enää näy muuta kuin ratsastus- ja raviharrastuksissa.

Kirjoittajan sukujuuret ovat Heinävedellä.

Kommentoi