Tätä kirjoittaessani istun mökkini terassilla ja katselen keväistä luontoa. Kuluneen kevään aikana olen viettänyt täällä tavallista enemmän aikaa.
Päässäni alkaa soida korvamatona Pave Maijasen biisi ”Pidä huolta”, joka ilmestyi 42 vuotta sitten. Lähes kaikki meistä sen tuntevat eri yhteyksistä. Kun alkaa tarkemmin miettiä sen sanomaa, alkaa se tuntua entistä ajankohtaisemmalle sekä ajattomalle.
”Pidä huolta luonnosta, se susta huolen pitää”.
Minulla on mökkitontilla 11 linnunpönttöä ja kaikissa näyttää olevan asukkaat. Toisinpäin luonto palkitsee minua siten, että jokainen lintupariskunta syö hyttysiä kesän aikana melkoisen määrän eivätkä inisijät ole niin paljoa häiritsemässä. Kaikki voittavat.
Samaan teemaan liittyy myös ympäristöstä huolehtiminen. Roskat sinne minne ne kuuluvat, ja jos vaikka talon tai mökin räystäslauta repsottaa ota vasara käteen tai pyydä korjaamiseen apua. Heinävedeltä löytyy kyllä kädentaitajia.
”Pidä kii päätöksistä, niistä voima itää”. Minulta on usein kysytty vetämissäni johtamisvalmennuksissa mikä johtamis- ja esihenkilötyössä on kaikkien tärkeintä. Siihen on helppo vastata: kaikki lähtee itsensä johtamisesta. Ilman tätä taitoa on haasteellista johtaa saatikka pitää muista huolta.
Paven sanoin ”Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii”. Meidän mökkiläisten osalta itsestä huolen pitämiseen liittyy tuore tutkimustieto siitä, että vapaalla (hyöty)liikumme enemmän, ja jo pitkä viikonloppu tuo mukanaan terveyshyötyjä (Tiede 6/2023).
Artikkelin mukaan viikonloppuvapaiden pitäisikin kestää kolme päivää. Myös yöunet pitenevät vapaiden aikana. Osaltani tähän liittyy juuri nyt vakavasti sairastuneen lähimmäisen huolenpito.
Huolen pitämiseen liittyy myös ”Koeta niitä rohkaista, jotka päätöksissään horjuu”. Kun sinulta kysytään neuvoa tai mielipidettä johonkin asiaan, kerro oma mielipiteesi ja yritä saada rohkaisua kaipaava itse miettimään eri vaihtoehtoja, ja sitä kautta tekemään oma päätöksensä. Yksin ei ole hyvä murehtia.
”Toimi niin, ettei nuorukaiset joudu uusiin sotiin”. Tunnen syvää kiitollisuutta sotiemme sankarivainajia ja veteraaneja kohtaan sekä Suomen nykyisestä, turvaa tuovasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Nuorukaisistamme pidetään huolta.
”Pidä huolta”-teemaan liittyy minulle myös perinnetiedon tallentaminen ja sen säilyttäminen tuleville sukupolville. Sukuseuran puitteissa keräämme tarinoita ja muistoja, ja tässä erityisesti serkkuni Pekka ja Reijo Syvänmäestä ovat olleet aktiivisia kirjoittajia. Linda-mummoni suvun osalta pisteet Kauppisen Ollille samasta asiasta.
Minua pyydettiin nyt keväällä kylämme metsästysseuran sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi. Samaa tehtävää olin hoitanut nuorena miehenä 40 vuotta sitten.
Haluan osaltani pitää huolta kylän ainoasta toimivasta yhdistyksestä, jotta se voi jatkaa tärkeää työtään myös tulevaisuudessa.
Pidä huolta -kappaleen tärkein sanoma on kuitenkin sen kertosäkeessä: ”Sillä jokainen, joka apua saa, sitä joskus tajuu myös antaa, tajuu myös antaa…” Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.
Kun pidät huolta itsestäsi ja muista sekä luonnosta, se palkitsee sinua moninkertaisesti. Kiitos Pave, RIP.