Uudelle paikkakunnalle muuttaminen laittaa usein uusiksi niin työ- ja asumiskuviot kuin ystävyyssuhteetkin. Miten uudelle paikkakunnalle voi sopeutua?
Noin 160–170 henkilöä muuttaa vuositasolla Heinävedeltä muualle ja meille kuntaan muuttaa 150–160 henkeä. Nettona olemme lähivuosina menettäneet noin 10–20 henkeä vuositasolla. Tilannetta on parantanut maahantulo ulkomailta, joka on ollut Heinävedellä vuositasolla noin 10-20 henkeä.
Mistä meille Heinävedelle sitten viime vuosina on muutettu?
Tosiasiallisesti me vaihdamme asukkaita lähikuntien kesken ja suurimpana tekijänä on varmasti opiskelijoiden muuttoliike. Suurimmat tulokunnat Heinävedelle ovat olleet Joensuu, Kuopio, Varkaus ja Leppävirta. Meiltä Heinävedeltä on muutettu Joensuuhun, Kuopioon ja Varkauteen.
Valtakunnan tulomuuttokuntien ykkösinä ovat olleet viime aikoina kaupungit Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Järvenpää ja Oulu. Heinävedeltä näistä kunnista ovat vetäneet Vantaa ja Tampere, mutta olemme saaneet niistä myös uusia asukkaita. Pääkaupunki Helsingistä tulijoita meille on ollut vuositasolla noin kymmenen ja meiltä on muutettu Helsinkiin saman verran.
Paikkakunnalle kotiutuminen koostuu pienten asioiden summasta, joiden varaan arki alkaa rakentua.
Vaikka upea ympäristö, hyvät liikunta- ja harrastusmahdollisuudet ja toimivat palvelut ovat varmasti tärkeitä asioita muuttopäätöstä tehdessä, vaikuttaa viihtymiseen varmasti ennen kaikkea se, miten kotiutuu ja löytää uusia tuttavia ja ystäviä uudelta paikkakunnalta.
Moni nuori esimerkiksi muuttaa uudelle paikkakunnalle opiskelujen perässä, jolloin heillä on valmiita paikkoja, joihin kiinnittyä. Se myös auttaa asettumisessa. Kuinka sitten me kaikki täällä Heinävedellä varmistamme omalta osaltamme, että tänne on helppo tulla ja kotiutua?
Uudelle paikkakunnalle tai uuteen asuinympäristöön sopeutuminen voi kestää vuosiakin. Osaammeko toivottaa tulijat avoimesti tervetulleeksi vai pitääkö tulijan pyytää lupaa liittyä joukkoomme? Ja muistetaan kuitenkin aina, että sopeutuminen uudelle paikkakunnalle on kuitenkin lopulta yksilöllistä.
Kunnassa muistamme muuttajia tervetulolahjalla – pieni ele, mutta toivottavasti tuo tunteen lämpimästä vastaanotosta. Muuttajia jututtaessa on monenlaista tarinaa siitä, kuinka tänne on tultu.
Työpaikka on tuonut usean tulijan, mutta monilla muuton syy on myös paluumuutto juurille. Onko juurille palaamisen syy se, että ei koskaan vuosienkaan aikana kuitenkaan kotiutunut muualle?
Itse katson kotiutuneeni näinä vuosina Heinävedelle ja kotiutumista ovat helpottaneet suvun juuret, jotka ovat olleet Heinävedellä. Tärkeät ystävyyssuhteet ovat muodostuneet vuosien varrella ja työ on ollut hyvä kiinnittäjä paikkakuntaan.
Mutta myönnän, että nostalgiaa Uudenmaan synnyinseutujani kohtaan koen toki silloin tällöin ja erityisesti se nousee esille, kun minulta kysytään savolaisesta tai karjalaisesta identiteetistä. En koe vieläkään olevani näistä kumpaakaan vaan uusmaalainen.
Paikkakunnalle kotiutuminen koostuu pienten asioiden summasta, joiden varaan arki alkaa rakentua. Jokainen kohtaaminen, harrastus ja asioihin osallistuminen usein nopeuttavat tuttuuden tunteen muodostumista.
Avoin suhtautuminen uuteen paikkaan on myös tärkeää. Uudessa kunnassa ei välttämättä ole niitä samoja juttuja, joista vanhassa tykkää, mutta yllättäen saattaa löytää jotain uutta.
Tehdään siis meille Heinävedelle muuttamisesta sujuvaa ja asenneympäristöstä suvaitsevaa, että jokaisen on helppo tulla ja kiinnittyä yhteisöömme.
Kirjoittaja on Heinäveden kunnanjohtaja.