Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Voimaksi viikolle Jari Uimonen | Valo virkistää, mutta pimeys voi lisätä ahdistusta

Tämä on se vuodenaika, jolloin päivät vain lyhenevät ja jo varhain iltapäivällä laskeutuu pimeys. Taajamien ulkopuolella ei edes keinovalo valaise maisemaa.

Aikoinaan eräs opettaja sanoi, että ihmisellä pitäisi olla vielä kolmas silmä, että saisimme lisää valoa. Moni ihminen on mielialaihminen. Valo virkistää, mutta pimeys voi lisätä ahdistusta. Meidän on kuitenkin hyvä muistaa, että tämä on vain väliaikaista, niin kuin muukin pimeyden valta maailmassa. Vuorokauden valoisa aika alkaa pidentyä jälleen joulun kynnyksellä.

Samalla tavoin kirkkovuoden viimeiset pyhäpäivät ensin muistuttavat siitä, että Jumala, valo valkeudesta, on meidän kanssamme joka päivä myös pimeyden keskellä. 1400-luvulla elänyt Ristin Johannes sanoo, että vasta pimeän keskellä me voimme todella nähdä valon, ymmärtää sen merkityksen.

Ja uuden kirkkovuoden myötä alkoi adventin aika, odotus, matka kohti todellista toivoa, maailman Vapahtajan syntymäjuhlaa. Se on samalla paaston aika, joka sisäisesti valmistaa meitä näkemään valon omassa ja läheistemme elämässä.

”Vaikka sanoisin: ”Nyt olen pimeyden kätköissä, yö peittää päivän valon’”, sinulle ei pimeys ole pimeää, vaan yö on sinulle kuin päivänpaiste, pimeys kuin kirkas valo” (Ps. 139: 11-12).

Kirjoittaja on Liperin seurakunnan kirkkoherra