Nimellä Risto Sulkava: Olisiko elvytysrahoituksesta tulossa puroja Heinävedelle?

Risto Sulkava

Korona on murjonut maailman asentoon, jossa keskuspankkien painamaa rahaa tarjoillaan niin kutsuttuun elvytykseen ennenäkemättömiä määriä. Raha kulkee rahan luo ja siksi sijoittajat etsivät epätoivoisesti hyviä sijoituskohteita. Rahaa on liikaa.

Rahaa tarjotaan, mutta on vaikeaa keksiä järkeviä kohteita. Tämä on ymmärrettävää, koska pitäisi yhtä aikaa osata arvata, mitkä toimialat pandemian jälkeisessä maailmassa toimivat ja samaan aikaan taustalla vaikuttavat kaksi pandemiaa paljon suurempaa ongelmaa, ilmaston kuumeneminen ja luontokato.

Ongelmat pitäisi ratkoa samaan aikaan ja siten, että elvytys ei yhtä parantaessaan lisää toisia ongelmia. Puuttuu rohkeita visioita ja toteutuskelpoisia ideoita.

Luontopaneeli on maan johtavista alan asiantuntijoista koostuva puolueeton elin, joka toimii kuin Ilmastopaneeli ilmastoasioiden parissa. Se kokoaa faktoja ja muuttaa monimutkaisia tieteellisiä tutkimustuloksia kansankieliseksi koosteiksi, joita toivottavasti myös poliitikot osaavat tulkita.

Menneellä viikolla Yle uutisoi Luontopaneelin julkaiseman tuloksen siitä, minne elvytysrahoitusta kannattaisi käyttää. Tulos yllätti monet.

Kun pyritään ratkaisemaan kolmea ongelmaa yhtä aikaa, parasta tulosta elvytysrahoituksella saataisiin aikaan aloittamalla laaja soiden ennallistaminen, suojelualueiden laajentaminen ja vesistöjen vaellusesteiden purkaminen.

Perusteet ovat yksinkertaisia ja selviä. Toimet voi aloittaa nopeasti ja laajasti eri puolilla maata ja siten työllistää runsaasti ihmisiä uusille aloille. Se parantaa työllisyyttä ja verokertymää lyhyellä aikavälillä. Samalla työvoimaa siirtyy aloille, joilla on tulevaisuutta keskipitkällä aikavälillä.

Luonnossa liikkuminen sekä tulevaisuudessa luultavasti myös kestävä ja ilmastoneutraali luontomatkailu ovat kovassa kasvussa. Töitä riittää luultavasti pitkään.

Kolme parasta elvytyskohdetta tarjoavat akuutin talousongelman lisäksi ratkaisuja kahteen muuhun ongelmaan. Toimet lisäävät hiilensidontaa ja -varastointia sekä parantavat luonnon tilaa, eli vähentävät luontokatoa.

Pohjois-Karjalan maakunnassa taistelee parhaillaan kaksi näkemystä: Laitetaan elvytysrahaa soiden ennallistamiseen tai sitten laitetaan se raha turvetta polttavaan aktiivihiilitehtaaseen. Kumman arvelet olevan työllistävämpi ja tulevaisuuteen kantavampi idea?

Entä olisiko elvytysrahoituksesta tulossa puroja Heinävedelle? Mieleen tulevat esimerkiksi perhokalastajien mekaksi muutetut vapaat Palokinkosket, luontomatkailijalle Suomen eteläisin elinvoimainen kuukkelipopulaatio ja uhanalaisen korpiluonnon palautusmahdollisuudet.

Rahaa on, onko toteuttajia?

Kommentoi