Mielipide Elsi Katainen: Toksinen keskustelu maataloudesta ei palvele ketään – Lopulta kuluttaja valitsee

Viljelijöitä syyttävä keskusteluilmapiiri herättää kirjoittajan mielestä turhautumista ja närkästystä sekä huolta siitä, miten nuoret maatalousyrittäjät jaksavat vastuullisessa ja haastavassa työssään kannattavuuskriisin puristuksissa. Martti Ripaoja

Elsi Katainen

Jälkikasvuni totesi taannoin vanhempiensa valinneen itselleen kaksi vihatuinta ammattia – politiikan ja maatalouden.

Tästä tietoisena ja siitä huolimatta toinen heistä valitsi elämänurakseen maatalouden, ja niinpä teimme vuoden alussa sukupolvenvaihdoksen maitotilallamme.

Euroopan parlamentin maatalousäänestys nosti pinnalle ruoantuotannon ilmastovaikutukset. Parlamentin ehdottamat merkittävät tiukennukset EU-komission esittämiin ilmasto- ja ympäristötoimenpiteisiin eivät riittäneet Vihreille ja osalle kansalaisjärjestöjä.

Myös sosiaalinen media tulvi #VoteThisCapDown hashtageista, joiden alla neuvottelutulos tuomittiin ja väitettiin puutteellisin faktoin yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vesittävän EU:n ilmastotavoitteet.

Samaan aikaan ruotsalainen kaurajuomavalmistaja Oatly julkisti eriskummallisen mainoskampanjan, jossa suorastaan hyökättiin suomalaista maidontuotantoa vastaan.

Myös hiilikeskustelussa keskiöön on ajautunut naudanlihan tuottamisen ja syömisen syyllisyys, vaikka ilmasto-ohjusten pitäisi osoittaa myös liikenteen ja teollisuuden päästöihin.

Ilmastotyön ei pitäisi olla nollasummapeliä, jossa yksi ratkaisu tekee muut tyhjäksi: tuloksiin ei päästä esimerkiksi siirtymällä kaurajuomaan ja lopettamalla maidontuotanto, vaan ilmastotyötä pitää tehdä molemmissa.

Lopulta kuluttaja valitsee.

Keskustelussa myös hämärtyy se, miten hyvää työtä suomalaisen ruuantuottajat itse asiassa tekevät kansainvälisesti vertailtuna. Suomalainen lehmä syö tuontisoijan sijaan tehokkaasti hiiltä sitovaa ja kasvipeitteisyyden säilyttävää nurmea.

Suomalainen ruoka on maailman puhtainta, laadukkainta ja myös ilmasto- ja ympäristökestävyydessä olemme maailman kärkeä. Kotimainen ruoka on ekoteko, mutta pidetäänkö sen saatavuutta liiankin itsestäänselvyytenä?

Viljelijöitä syyttävä keskusteluilmapiiri herättää turhautumista ja närkästystä sekä huolta siitä, miten nuoret maatalousyrittäjät jaksavat vastuullisessa ja haastavassa työssään kannattavuuskriisin puristuksissa.

Suomalainen viljelijä on eurooppalaisittain nuorin ja koulutetuin ja heillä on halua ja osaamista siirtyä uusiin ja yhä kestävämpiin viljelyratkaisuihin. Nuori viljelijä saa kantaakseen tilakaupan myötä velat, investointipaineet, vastuun tilan pyörittämisestä sekä viime kädessä myös maamme huoltovarmuudesta.

Alkutuottaja kohtaa ensimmäisenä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttuvat sääolot ja samalla lainsäädännön uudet vaatimukset epävarmuuksineen.

Onkin syytä vakavasti miettiä, kuinka moni nuori valitsee elämänurakseen alan, jota syödään henkisesti ja taloudellisesti. Mihin syyllistävällä ja aliarvostavalla kohtelulla pyritään ja mihin tämä toksinen ilmapiiri johtaa?

Euroopan parlamentin jäsen

Keskustelu