tiistai 25.9.2018 Kullervo

Lähellä sinua – se tuttu paikallislehti

Mustikasta kypsymässä runsas sato

Mustikan runsas kukinta ja onnistunut pölytys enteilevät runsasta mustikkasatoa. Pääsato kypsyy poimittavaksi kevään ja alkukesän kylmien sääjaksojen takia Etelä- ja Keski-Suomessa vasta heinäkuun loppupuolella ja elokuun alussa, keskimäärin 7–10 vuorokautta myöhemmin kuin normaalin kesäsään vallitessa. Kainuun pohjoisosissa ja Lapissa mustikan pääsato kypsyy elokuun alkupuolella. Myös puolukka ja suomuurain kukkivat runsaasti.

Tänä vuonna marjasatoseurannassa on noin 50 tutkimusmetsää eri puolilla maata. Mustikan kukkien lukumäärä laskettiin 40 metsästä, 200:lta neliömetrin kokoiselta koeruudulta. Kukkia oli runsaasti, keskimäärin 263 kpl neliömetrillä. Yli puolessa metsistä kukkien lukumäärä enteilee runsasta satoa. Heikosti tai melko heikosti mustikka kukki vain kahdessa ja keskinkertaisesti 13 metsässä.
–  Lapinjärven Ingermaninkylän tutkimusmetsässä sijaitsevalta yhdeltä yksittäiseltä koeruudulta laskettiin koko 22-vuotisen marjasatoseurannan aikana ennätykselliset 1038 kukkaa. Toiseksi eniten, 915 kukkaa, laskettiin Joensuussa Röksän kylän tutkimusmetsässä sijainneelta koeruudulta, kertoo Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Kauko Salo.
Kukka-aiheet muodostuivat viime syksynä, joka oli pitkä ja melko lämmin. Lisäksi paksun lumipeitteen suojassa mustikan varvut talvehtivat hyvin. Kun hallojakaan ei esiintynyt, olosuhteet olivat otolliset runsaalle kukinnalle. Toisin kävi vuosi sitten: talvi 2013–2014 oli Etelä- ja Keski-Suomessa poikkeuksellisen vähäluminen, ja siksi mustikan varvut paleltuivat laajoilla alueilla´.

Kukinta alkoi Etelä-Suomessa 22.–28.5. ja eteni melko hitaasti seuraavan viikon aikana Keski-Suomen alueella linjalle Joensuu-Kuopio-Vaasa. Kainuun läpi Kuusamon ja Muonion korkeudelle kukinta eteni 5.–11.6. Ylä-Lapin alueella mustikka kukki 12.–18.6., Inarin Kaamasessa ja Utsjoen Kevolla kukinta alkoi kesäkuun puolivälin tienoilla.

Etelä- ja Keski-Suomessa raakileet on laskettu 24.6.2015 mennessä 26 metsästä. Raakileita on erittäin runsaasti, keskimäärin 250 kpl neliömetrillä. Luku ylittää runsaan satoennusteen määrän. Neljässä tutkimusmetsässä raakileita oli keskimäärin 400 kappaletta koeruudulla, ja se ylittää erittäin runsaan satoennusteen määrän puolella.

Pitkä kukinta-aika suosi erilaisten hyönteisryhmien, kuten kärpästen, sääskien ja hyttysten, käyntiä kukinnoilla – vaikka sää olikin paikoin koleaa, sateista ja tuulista. Pölytyksen onnistuminen on yllätys, koska kimalaisia, mustikan ja puolukan keskeisiä pölyttäjiä, havaittiin kukinta-aikaan eri puolilta maata laskennan yhteydessä vain muutamia yksilöitä. Viileän ja sateisen sään ansiosta hyönteisten vikuuttamia raakileita on esiintynyt vähän, muutamalla koeruudulla on esiintynyt jonkin verran kilpikirvoja. Mittariperhosten ja muurahaisten aiheuttamia epämuodostuneita ja reiällisiä raakileita on ollut edellisvuosia vähemmän.
Raakileiden lukumäärä on paikoin ollut suurempi kuin kukkien lukumäärä. Tämä selittyy osin jälkikukinnalla. Pölytyksen jälkeen on kehittynyt lisää raakileita, ja monessa mustikkakasvustossa on sekä pieniä I-kehitysvaiheen raakileita että suurempia II-kehitysvaiheeseen ehtineitä raakileita. Tämän johdosta marjat kypsyvät samassa kasvustossa eri aikaan.

III-vaiheessa raakileeseen muodostuu sinistä väripigmenttiä eli raakile kypsyy. Tällöin maaperän kosteus on tärkeää varvun oman fysiologian kannalta, jotta marjan koko muodostuisi normaaliksi ja raakileet eivät putoaisi maahan. Valoisissa ja riittävän kosteissa mustikkatyypin kangasmetsissä, joissa pääpuulajeina ovat kuusi tai mänty, mustikan kypsä marja painaa keskimäärin 0,36 grammaa. Kuivina kesinä mustikan keskimääräinen paino voi jäädä samalla kasvupaikalla 0,28 grammaan. Kokonaissadon kannalta marjan koolla on suuri merkitys.

Mikäli säät suosivat, mustikkasato on tänä vuonna keskiarvojen yläpuolella ja monin paikoin runsas, noin 30 kiloa hehtaarilla.Jo viikon kestävä kuivuusjakso voi heikentää satoa, marjat pienenevät ja osa voi pudota kuivuudesta johtuen maahan.

Suomuuraimen kukinta alkoi ennen kesäkuun puoltaväliä ja se on jatkunut puustoisilla korpisoilla näihin päiviin saakka. Kukinta alkoi 10–14 vuorokautta keskimääräistä myöhemmin. Viime vuosina suomuurainsatoja ovat alentaneet avosoilla vierailleet hallat sekä kovat tuulet ja sateet, jotka ovat piiskanneet kukkia niin, että pölyttävät hyönteiset eivät ole terälehdettömiä kukkia löytäneet. Tänä vuonna soiden mätäspinnoilla on riittävästi kosteutta – lähiaikojen aurinkoiset päivät voisivat vaikuttaa suomuurainsadon kehittymiseen suotuisasti. Todellisen sadon määrän kertoo kuitenkin vasta suppujen lukumäärä.

Puolukan kukinta alkoi Etelä-Suomessa 15.–21.6. ja etenee Keski-Suomen ja Kainuun metsissä tämän viikon (22.–28.6.) ja osittain sitä seuraavan viikon aikana. Keski-Suomen alueella ensimmäiset kukat ovat paikoin jo avautuneet, mutta nuppuja on tertuissa vielä paljon. Lapin eteläpuolisilla alueilla kukinta painottuu heinäkuun alkupuolelle. Viileän ja sateisen alkukesän takia puolukan kukinta alkoi mustikan tapaan reilu viikko keskiarvoja myöhemmin.  Puolukka kypsyy Etelä- ja Keski-Suomessa poimittavaksi elokuun lopussa ja syyskuun alkupuolella.

Tänä vuonna kaikki merkit ennustavat vähintään kohtuullista sienivuotta, sillä kosteutta on ollut humuskerroksessa riittävästi alkukeväästä lähtien. Kuivia kausia ei ole esiintynyt, eikä siten humuskerroksessa olevien sienirihmastojen kasvu ole estynyt.
Yksittäisiä lehmäntatin itiöemiä on esiintynyt eri puolilla maatamme 3.6. lähtien ja viikkoa myöhemmin raportoitiin koivunpunikkitateista.
– Itse valmistin ensimmäisen maittavan sieniaterian nuorista voitateista Savonlinnassa juhannuspäivänä 21.6.2015, Salo toteaa. Samana päivänä Manamansalon (Oulunjärven saari) mäntykankailta poimittiin useita männynherkkutatteja, Joensuussa männyn juurella kasvoi 22.6. kookas valkolakkinen ja mustaitiöinen herkkusieni.

Jos heinäkuussa on sateista ja sopivan lämmintä säätä, odotettavissa on lisää tattien itiöemiä ja haperolajeja. Silloin päästään poimimaan myös ensimmäiset kantarellit.

Jätä kommentti

*