tiistai 21.11.2017 Hilma

Lähellä sinua – se tuttu paikallislehti

Kirkkoherran virka julistettiin haettavaksi

IMG_9792Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli julisti istunnossaan 7. huhtikuuta Heinäveden seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi 9.5.mennessä. Kirkkoherra valitaan välillisellä vaalilla, jonka toimittaa Heinäveden seurakunnan kirkkovaltuusto.

Kommentit

  • Jukka K

    Miksi välillinen vaali? Onko tämä seurakunnan luottamushenkilöiden epäluottamuslause tavallisia seurakuntalaisia kohtaan? Ajatelkaapa kirkkovaltuuston kokoa. Jos hakijoita olisi 3, niin monenko kirkkovaltuutetun ääni ratkaisisi asiassa? Puhuttaisiiko noin 5-6 äänestä? Eli onko tämä demokratiaa? 5-6 ihmistä valitsisi seurakunnalle kirkkoherran? Vaalitapa on aito pettymys.

  • Tarja Heiskanen

    Kirkkoherran valinnassa välittömän vaalin käyttäminen mahdollistui lainmuutoksessa pari vuotta sitten. Vaikka välitön vaali on ensisijainen vaalitapa, yhä enenevässä määrin on siirrytty välilliseen vaaliin. Ns. kansanvaali on sinällään hyvä, mutta se ei mahdollista johtavan viranhaltijan soveltuvuuden tosiallista arviointia nimenomaan kirkkoherran olennaisimmissa tehtävissä.

    Kirkkoherran vaalitavan muutos tukee parhaan hengellisen johtajan ja hyvän henkilöstöhallinnollisen ja seurakuntatalouden osaajan valintaa kirkkoherran virkaan. Valintamenettely lyhentyy ja yksinkertaistuu. Välitön vaaliprosessi vie kaikkiaan noin 8 kuukautta, joten se on sangen hidas ja kankea järjestelmä nykypäivänä.

    Harkittaessa vaalitapaesitystä tuomiokapitulille ovat kirkkovaltuutetut pohtineet vaalitapojen eroja sekä hyötyjä ja haittoja. Pohdinnassa on käynyt esille mm. seuraavia asioita:

    1. Kirkkovaltuuston suorittama vaali mahdollistaa paremmin hakijoiden todellisen osaamisen arvioinnin (testauksin ja haastatteluin) kirkkoherran viranhoidon oleellisimmalla osaamisalueella: (johtamistaito ja kyky kehittää organisaation strategiaa ja käytännön toimintaa, rakenneselvitykset jne.). Valintaprosessi lisää paikallis-seurakunnan todellista vastuuta hakijoiden pätevyyden ja soveltuvuuden tutkimisessa ja arvioinnissa.
    2. Kirkkoherran työssä monipuolinen yhteistyö seurakunnan hallintoelinten ja luottamushenkilöiden kanssa on oleellisempaa kuin esim. perinteisessä vaalinäytteessä ilmenevä kapea osaamisalue (messun toimittaminen ja saarna).
    3. Välittömässä vaalissa tuomiokapituli asettaa hakijoista ehdolle vain kolme. Valinnanvara välillisessä vaalissa on suoraa kansanvaalia suurempi, sillä kaikki virkaa hakeneet ovat mukana alusta loppuun saakka. Eli jos välillisessä vaalissa hakijoita on vaikka 6, kaikki he ovat mukana valinnassa. Välittömässä vaalissa vaali käytäisiin kolmen tuomiokapitulin vaalisijoille asettaman 3 hakijan kesken.
    4. Kirkkoherranvaalien äänestysprosentti on yleensä kohtuullisen alhainen. Pienellä äänestysprosentilla vähäinen ydinjoukko paikallisseurakunnasta valitsee tuomikapitulin jo kertaalleen karsimasta hakijajoukosta kirkkoherran.

    Kommentoija tiedustelee, monenko kirkkovaltuutetun ääni ratkaisisi, jos hakijoita olisi vaikka kolme. Jos kirkkoherran välillisessä vaalissa kukaan kelpoisista hakijoista ei ole saanut yli puolta annetuista äänistä (eli 8 ääntä), toimitetaan samassa kokouksessa uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen välillä. Tässä toisessa vaalissa eniten ääniä saanut tulee valituksi. Jos äänet menevät vielä tasan, tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksen jommallekummalle heistä ottaen huomioon hakijoiden arvioinnit. Eli itse asiassa kaikkien kirkkovaltuutettujen äänet tarvitaan, jotta valinta ratkeaa puoleen taikka toiseen.

    Teoreettisesti voidaan miettiä eri vaalitapojen demokraattisuutta tai epädemokraattisuutta. Äänestys% on yleensä aika alhainen. Kun välittömässä vaalissa äänestää esim. 1/5 (20,7 % v. 2010 vaalissa) ja välillisessä vaalissa 100 % äänioikeutetuista, kumpiko vaihtoehto on demokraattisempi?

    Valittu vaalitapa ei ole epäluottamuslause seurakuntalaisia kohtaan, sillä välitön vaali ei vaan tarjoa seurakuntalaisille todellisia mahdollisuuksia arvioida juuri niitä soveltuvuuksia, joita kirkkoherra tehtävässään tarvitsee. Lähes kaikki muu opintopätevyyttä ja työkokemuksen pituutta lukuunottamatta on ei-julkista tietoa. Kyse ei siis ole seurakuntalaisten vajavaisista taidoista vaan siitä, että he eivät voi saada arviointiinsa laillisesti käyttöön tietoja, joita he valinnassaan tarvitsisivat.

    Tulevina vuosina jossakin vaiheessa tässäkin kunnassa valitaan uusi kunnanjohtaja. Miltäpä siis soveltuvuuden, taitojen, sopivuuden yms. arvioinnin kannalta tuntuisi, jos hänetkin valittaisiin välittömällä vaalilla?

Jätä kommentti

*