sunnuntai 22.7.2018 Leena, Matleena, Leeni, Lenita

Lähellä sinua – se tuttu paikallislehti

Kerro mielipiteesi vesienhoidon painopisteistä Etelä-Savossa

Kermajärvi jäätyy maanantaina 8. tammikuuta.

Pinta- ja pohjavesien tilan parantamiseen tähtäävät vesienhoitosuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein. Koko maassa on käynnistymässä vesienhoitosuunnitelmien sekä niihin liittyvien toimenpideohjelmien tarkistaminen vesienhoitokautta 2022-2027 varten. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat laatineet suunnittelua koskevan työohjelman sekä arvioineet yhdessä sidosryhmiensä kanssa sitä, mihin käytännön vesienhoitotyössä tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä sekä vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän ympäristöselostuksen laadinnasta kuullaan 8.1.2018-9.7.2018.

Etelä-Savo sijaitsee sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilla. Maakunta on tunnettu puhtaista järvistään ja suuri osa maakunnan vakituisista- ja loma-asukkaista käyttää vesistöjä. Puhdas vesi ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys.
– On hyvä tunnistaa omien toimien vaikutukset vesiin, toteaa johtava asiantuntija Pertti Manninen. Hoitamalla vesiä yhdessä saamme myös viihtyisämmän ympäristön ja paremmat mahdollisuudet virkistyskäyttöön.

Turvataan herkät vesistöt rehevöitymisen vaikutuksilta ja suojellaan niukkoja pohjavesivaroja

Etelä-Savossa vesienhoidon keskeisiksi kysymyksiksi on alustavasti tunnistettu muun muassa erinomaisessa ja hyvässä kunnossa olevien järvien tilan turvaaminen erityisesti rehevöitymisen haitallisilta vaikutuksilta.
– Metsistä ja pelloilta vesistöihin tulevaa hajakuormitusta tulisi vähentää ja pistemäistä päästölähteistä aiheutuvaa vesistökuormitusta hallita nykyistä paremmin, sanoo vesienhoidon asiantuntija Juho Kotanen.

Ilmastonmuutos voimistaa vesistöjen nuhraantumista ja tämä tulee huomioida vesienhoidon toimeenpanossa. Heikompikuntoisissa vesistöissä sekä muissa vesiensuojelun painopistekohteissa tulee tehostaa vesienhoidon toteutusta aktiivisella yhteistyöllä ja perustamalla vesienhoitohankkeita. Maakunnan arvokkaita vaelluskalakantoja tulisi maakunnassa edelleen vahvistaa muun muassa niiden elinympäristöjen parantamisen kuten virtavesikunnostusten ja kalateiden avulla.

Maakunnassa yhdyskuntien vedenhankinta perustuu pääosin niukkoihin pohjavesivaroihin. Osa etenkin kuntakeskusten läheisistä pohjavesialueista on kuitenkin huonossa kemiallisessa tilassa, mikä johtuu pilaantumisriskiä aiheuttavasta ihmistoiminnasta.
– Pohjavesien puhtaus tulisikin turvata maankäytön suunnittelulla sekä suojelusuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden tehokkaalla toimeenpanolla, toteaa hydrogeologi Panu Ranta.

Kerro mielipiteesi suunnitelmista

Vesienhoidon työohjelmasta ja keskeisistä kysymyksistä sekä vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän ympäristöselostuksen laadinnasta kuullaan 8.1.2018-9.7.2018. Kaikilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä.

Kuulemisasiakirjat sekä ohjeet palautteen antamiseksi löytyvät verkkosivulta www.ymparisto.fi/vaikutavesiin > vesienhoito. Siellä on mahdollista tarkastella myös Vaikuta vesiin -karttasovellusta, johon on koottu laajalti tietoa vesien tilasta, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä luonnon olosuhteista.

Jätä kommentti

*