perjantai 6.12.2019 Niilo, Niko, Niklas, Niki, Nikolai

Lähellä sinua – se tuttu paikallislehti

Jahti alkaa, hirvet ryntäilevät teille

Räyhkä nuuhkii

Valtaosa heinäveteläisistä hirviporukoista aloittaa hirvijahdin tänä viikonloppuna. Heinäveden Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kosunen muistuttaa, että autoilijoiden on syytä olla entistä varovaisempia, sillä metsästyksen käynnissä ollessa hirvet saattavat rynnätä yhä useammin tielle. Ja jos tiepuolissa näkyy oranssipukuisia miehiä tai naisia, on syytä valppauteen ja kaasujalan löysäämiseen

Hirven kaatolupia on Heinävedelle myönnetty kaikkiaan yli 300. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
– Tarkoitus on laittaa 30 prosenttia luvista toistaiseksi jemmaan ja tarkkailla tilannetta kauden loppupuolella. Hirvikantahan meillä on korkea, varsinkin Pohjois-Heinävedellä, sen näkee jo viime aikojen hirvikolareistakin. Tavoitteena on metsästää naarasvoittoisesti eli yhtä uroshirveä kohden puolitoista naarasta. Vasatavoitteeksi on aiottu, että puolet ammutuista hirvistä olisi vasoja, Kosunen mainitsee.

Heinävesi kuuluu nyt uuteen Pohjois- ja Etelä-Savon hirvitalousalueeseen, joka on muodostettu isojen vesistöjen rajoja noudatellen. Metsästysmaita alueeseen kuuluu lähes 500 000 hehtaaria.

Eläinlääkäri Tuula van Roosendaal muistuttaa, että metsästyskoirat tarvitsevat nenähuoltoa jahtikaudella, sillä etenkin syksyisin nenäpunkit vaivaavat monia metsästyskoiria.  Punkki heikentää koiran hajuaistia ja toimintakykyä.

– Punkki aiheuttaa limakalvoinfektion. Sieraimessa oleva lima valuu suuhun, ja koiran on vaikea hengittää. Eläin hengästyy, eikä jaksa juosta. Hoitamaton nenäpunkki saattaa pilata koko metsästyskauden, van Roosendaal sanoo.
Muita oireita ovat ryyskäminen.
– Tai korskaaminen, kuten täällä sanotaan, jonka jälkeen koira yleensä aivastaa. Nenäpunkin leviämistapaa ei tunneta, mutta epäilen , että se leviää nenäeritteiden mukana.

Kokeneet metsästäjät tunnistavat koiran käyttäytymisestä vaivan, joka hoituu reseptillä saatavalla loishäädöllä. Infektio paranee itsestäänkin, mutta saattaa kestää useamman kuukauden ja kiusaa koiraa suuresti.
– Vanha suositus koirille on se, että sisäloishäätö eli ns. matokuuri tehtäisiin kaksi kertaa vuodessa ja punkit häädettäisiin tarvittaessa kesäkautena. Nykysuositus on, että kotikoira pitäisi madottaa useammin, ainakin 4-6 kertaa vuodessa.

Metsästyskoirista sisäloiset tulisi van Roosendaalin mukaan häätää metsästyskauden aikana kerran kuukaudessa. Yksi näistä häädöistä saisi mielellään tehota sisäloisten lisäksi myös nenäpunkkiin.  Muut olisivat sitten laajakirjoisia sisäloishäätöjä, jotka tepsivät myös ihmiselle vaaralliseen ekinokokkiin, Roosendaal opastaa.

Jätä kommentti

*