Etusivu
Lehden yhteystiedot
Mediatiedot
Levikkialue
Tilaa lehti
Lähetä juttuvinkki
Tee osoitteenmuutos
Jätä ilmoitus
Kirjoita yleisönosastoon
Kirjoita muistilistalle
Anna palautetta
NOKKONEN 2010
Uusimmat uutiset   03.09.2010

Oman luokkansa voittanut parivaljakko Hillevi ja Noora luokkien parhaista kootussa Champion-luokassa. Täysvalkoiseen asuun pukeutunut esittelijä kulkee esittelykehässä vasikan edellä ja seuraa tuomarin antamia käsimerkkejä.

Hillevi-hiehosta huomataan.... nainen on nainen aina vaan
Nooran opissa Hillevistä kasvoi hieno näyttelyvasikka


Eija Kvintus

Vanhan lastenlaulun sanat käyvät vihtarilaisen Noora Sallisen vasikkaan Hilleviin. Vasikoiden Junior Handler -käsittelykisoissa hyvin menestynyt 13-vuotias Noora puunaa Hillevi-vasikkansa kilpailukuntoon naisille hyvin tutuilla kauneudenhoitovälineillä; hiusharjalla, hiuslakalla ja hiustenkuivaajalla. Kilpailuissa Hilleviltä vaaditaan suoraa selkärankaa, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että selän karvat leikataan mahdollisimman vaakasuoriksi ja viimeistellään hiuslakalla. Hienostelu on viety huippuunsa. Karvat klipataan aina pyöreitä lehmän korvia ja viiksiä myöten. Hännän tupsu pörhötetään kauniiksi ja karva kiillotetaan.

– Pesen yleensä Hillevin 3-5 päivää ennen kisoja, Noora kertoo.


Hillevi-vasikka on tottunut pesuihin ja puunaukseen. Noora pörhöttää malliksi Hillevin selkää, jonka karvat on leikattu niin, että linja olisi mahdollisimman vaakasuora.


Hillevillä on omat kauneudenhoitovälineet.

Noora laittoi myös tammikuussa syntyneen Hillevin käytöskouluun heti syntymän jälkeen. Jo muutaman päivän ikäisenä laitettiin päitset päähän. Ensimmäiset kävelyharjoitukset tehtiin navetan pitkällä käytävällä. Ulos pakkaseen kun ei ollut menemistä. Kesällä Noora on taluttanut Hilleviä pitkin teitä ja peltoja.Hilleviä Noora kehuu rauhalliseksi ja nopeaoppiseksi, kunhan se ensin on päässyt alkuarastelun ylitse.

Hallitun käytöksen lisäksi viikottaisilla harjoituksilla pyritään luomaan luottamusta vasikan ja taluttajan välille. Rautahermoinen ja päättäväinen Noora ei suuremmin kilpailutilanteita jännitä. Eikä Hillevikään, joka oudoissa tilanteissa luottaa taluttajaansa. Riehumista, töytäilyä, jumittamista ja nuoleskelua ei kilpailuissa sallita. Niistä ropisevat pisteet heti alaspäin. Kävelyaskeleen on oltava rauhallisen reipas, pään ylväästi koholla ja pysähtymisen hallittua niin, että tuomarin puoleiset jalat ovat avoinna.


Vasikka opetetaan pysähtymään asettamalla käsi sen etulapaa vasten jarruttavasti.

Silloin kun luokka on hyvin tasaväkinen pienetkin asiat vaikuttavat. Esimerkiksi Championluokassa Noora tuli kerran toiseksi vain siksi, ettei koko ajan katsonut tuomariin. Virhe ja syy kakkossijalle jäämiseen huomattiin vasta kotona Tiina-äidin ottamasta valokuvasta.

Vasikan käsittelykilpailut sopivat hyvin lypsykarjatilan tytölle. Hannolassa on 26-päinen lehmäkarja. Kilpailumatkoille lähteminen vaatiikin järjestelyjä. Lomittajan hommaamista ja kuljetustrailerin lainaamista. Usein kilpailumatkoille on herättävä jo aamuyön tunteina.

Kilpailuvasikan on oltava yli kolmekuukautinen, terve ja sopusuhtainen esittelijänsä kokoon nähden. Viime vuonna Noora kilpaili menestyksekkäästi Turun suunnalta varta vasten kilpailukäyttöön ostetulla Joukolan Aupairilla, koska sinä vuonna ei omalla tilalla syntynyt sopivia vasikoita.

Tänä vuonna palkintohylly on täyttynyt Hillevin kanssa. Esimerkiksi viime lauantaina Kiteellä pidetyissä kisoissa parivaljakko voitti oman ikäuokkansa ja sijoittui luokkien parhaista kootussa Champion-luokassa hienosti toiselle sijalle.



Keskiviikkona 25. elokuuta 2010


Uuden tehostelun palveluyksikön paikaksi on suunniteltu ensisijaisesti ns. Helmi-talon tonttia. Nykyisen rakennuksen korjaaminen on kannattamatonta, joten se purettaneen.

Palvelu- ja terveyskeskuksen remontista todella hankala säästää
Ensin rakennetaan väistötiloiksi tehostettu palveluyksikkö


Eija Kvintus

Palvelu- ja terveyskeskuksen remontti aloitetaan 16-paikkaisen tehostetun palveluyksikön rakentamisella, joko ns. Helmikodin tontille tai terveyskeskuksen parkkipaikan lähettyville. Tarvittaessa puretaan alta pois fysioterapia-tilat. Tarvetta on myös toiselle myöhemmin rakennettavalle vastaavankokoiselle palveluyksikölle. Tehostetun palvelun paikoille on tällä hetkellä useamman kymmenen hengen jonot. Alunperin suunnitelmissa oli vuodesaston A-siiven muuttamista tehostetun palveluasumisen yksiköksi.

Väistötilojen rakentamisen jälkeen jatketaan palvelukeskuksen D- ja E-osiin, jotka toteutetaan torni kerrallaan. Niissä kaikki suunnitellut korjaukset liittyvät sisäilma- ja kosteusongelmiin.

Hankesuunnitelmaa viilattiin alaspäin

Hankesuunnitelmassa lyödään lukkoon korjausten laajuus ja aikataulu.Hankesuunnittelun aikana on laadittu kiinteistön piirustukset sähköiseen muotoon, selvitetty rakennuksen rakennus- ja korjaushistoria, laadittu rakennusten lvisa-tekniikan kuntoarviot, tehty asbesti- ja PAH-kartoitukset, puhdistettu ja kuvattu rakennuksen pohjaviemärit ja salaojat sekä haastateltu työntekijöitä sisäilmanongelmista ja tilamuutostarpeista.

Heinäveden kunnanhallitus on käsitellyt viime vuoden lopulta saakka työn alla ollutta palvelu- ja terveyskeskuksen remontin hankesuunnitelmaa jo kahdessa kokouksessa elokuun aikana. Seuraavan kerran asia on esillä 20. syyskuuta. Varsinainen suunnitteluvaihe alkaa nyt syyskuussa ja kestää tammikuulle. Urakkalaskenta ajoittuisi helmi-maaliskuulle ja rakennustyöt alkaisivat huhtikuussa. Vuoden 2010 lopussa olisi sitten valmista.

Elokuun alussa hankesuunnitelma jäi vielä pöydälle kustannussäästöjen etsimisen vuoksi. Lähestulkoon kaikki alunperin suunnitellut tilamuutokset jätetään sittenkin toteuttamatta ja korjaukset liittyvät suoraan sisäilma- ja kosteusongelmien poistamiseen. Ainoastaan terveyskeskuksen potilastoimisto, mielenterveysyksikkö ja palvelinhuone siirtyvät muihin tiloihin. Lakkautuvan röntgenin tilat hyödynnetään varastotiloina ilman seinien siirtämisiä. Ravintokeskuksen muutostyöt, ilmanvaihdon ja jäähdytyksen parantaminen käsitellään erikseen.

Karsitun hankesuunnitelman mukaan palvelukeskuksen korjautöihin tarvitaan 5.180.000 euroa ja terveyskeskuksen saneeraukseen 1.500.000 euroa. Alunperin palvelukeskukseen oli laskettu kuluvan 5,5 milj. euroa ja terveyskeskukseen 1,6 milj. euroa. Mikäli terveyskeskuksen remontin osalta olisi päädytty uuden vastaankokoisen uudisrakennuksen rakentamiseen, olisivat kustannukset olleet 2.060.000 euroa entisen terveyskeskuksen purkamiskustannukset mukaan lukien.

Väistötiloiksi tarkoitetun uuden tehostetun palveluyksikön rakentamiseen kuluu ilman rakennuttajan kustannuksia noin 2 511 000 euroa.

Työterveyslaitoksen viime vuonna tekemän koko palvelu- ja terveyskeskuskiinteistöä käsittävän sisäilmaselvityksen mukaan korjattavia kohtia on joka puolella sekä ulko- että sisäpuolella. Sisäilmaongelmat ovat usean tekijän yhteistulos ja ne johtuvat mm. rakennuksen ilmanvaihdon puutteista sekä rakenteisiin ilmaantuneesta tai rakennusaikana jääneestä ylimääräisestä kosteudesta.



Keskiviikkona 11. elokuuta 2010


Brysselissä kaipaan vettä ympärilleni, sanoo Heinäveden reittiin ihastunut europarlamentaarikko Riikka Manner. Puijo-laivalla matkaseurana Heinäveden kunnanjohtaja Riitta A. Tilus.

Europarlamentaarikko Riikka Mannerin kesässä

Vaihtelevasti työtä ja vapaata


Ritva Niiranen

– Elokuu on Euroopan parlamentin jäsenten virallinen lomakuukausi, mutta lyhyitä vapaita on pystytty pitämään myös muuna kesäaikana. Brysselissä istunnot tapahtuvat maanantaista torstaihin, mutta viikonloppuisin kierrän paljon kotimaan maakunnissa. Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut kiireinen, sisältänyt paljon matkustelua ja pitkiä päiviä, kertoi ”meppi” Riikka Manner Heinäveden vierailullaan viime viikon tiistaina.

Hän tapasi kunnan johtoa ja osallistui Puijo-laivan risteilylle kirkonkylän rannasta Pilppaan, yhdessä Heinäveden ja Körmendin ystävyysseuralaisten kanssa. Mahdollisuuksista EU:n taloudelliseen tukeen kulttuurivaihdossa hän myös keskusteli seuran edustajien kanssa.

Nopean nousun poliittisella uralla tehnyt Manner haluaa tuoda monen mielestä vielä kaukaiselta tuntuvan europolitiikan mahdollisimman lähelle tavallista ihmistä.

– Ruohonjuuritason terveiset ovat tervetulleita ja niitä saan paljon juuri kiertämällä erilaisissa tilaisuuksissa. Tätä ennen oli esimerkiksi kokoontuminen meijeriväen kanssa Leppävirralla ja heti laivamatkan jälkeen menen Savonrannalle rantakalailtaan. Ihmiset ottavat myös yksityisesti paljon yhteyttä minuun, mikä onkin hyvä.

Riikka Mannerin juuret ovat Itä-Suomessa Varkaudessa. Hänen isänsä on kotoisin Heinävedeltä ja täällä on paljon muutakin sukua, myös kesämökki Viitalahden suunnalla on eräänä kiintopisteenä.

– Asun mieheni ja pikkupoikamme kanssa istuntopäivien ajat Brysselissä, mutta viikoittain käymme koko perhe Suomessa. Meillä on asunto myös Varkaudessa ja pääkaupunkiseudulla. Mieheni on hoitovapaalla, joten lapsen hoito kotona järjestyy hyvin.

Mepit, joita Suomesta on tällä viisivuotiskaudella 13, tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja luonnollisesti myös kotimaan valtiovallan kanssa.

– Isoista ajankohtaisista asioista voisi mainita esimerkiksi maatalouspolitiikan uudistuksen, jota valmistellaan ja jonka pitäisi toteutua vuoden 2014 jälkeen. Siinä riittää työsarkaa. Ensimmäinen versio suunnitelmista tuli juuri julki ja se näyttää Suomen kannalta hyvältä. Sen mukaan Suomi saisi jatkossakin EU:lta LFA- eli luonnonhaittatukea ja sen lisäksi olisi oikeus maksaa LFA:n kansallista lisäosaa, jolla pyritään yhä edelleen kompensoimaan tavallista heikompia viljelyolosuhteita.

– Alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden eli EAKR-ohjelmien rahoituksesta Itä-Suomi saa meillä eniten EU-tukea, yli 350 miljoonaa euroa. Harva asutus ja ikääntymiskysymys ovat erityisesti Itä-Suomea koskettavia ongelmia, kun tavoitteena on koko maan pysyttäminen asuttuna ja elinkelpoisena, Riikka Manner totesi.




Ystävyysseuran körmendiläinen puheenjohtaja Miklós Bán ja hallituksen jäsen Abdel Hameed esittelevät juhlavuoden hattua ystävyysristeilyllä Puijo-laivalla Kermanrannasta Säynämöön.

Körmendiläiset lähtivät Unkariin haikein mielin

Ystävyyden juhlavuoden vierailu oli menestys


Eija Kvintus

– Jännitimme kuinka nuoret viihtyvät Heinävedellä mutta turhaan. Vehreä luonto, ympäristön puhtaus ja olemisen vapaus lumosi heidät. Varsinkin uiminen Kermanrannassa oli monen mielipuuhaa. Siihen ei ole Unkarissa samanlaisia mahdollisuuksia. Rannat ovat maksullisia, täynnä ihmisiä tai sitten kokonaan yksityiskäytössä. Eikä Balatonin 40-asteinen vesikään kutsu uimaan. Sunnuntaina lähdön hetkellä moni totesi, että olisi voinut viipyä vielä viikon, jopa kaksikin pidempään, nauraa körmendiläisten vierailun järjestelyissä mukana ollut matkailusihteeri Leena Vlasoff.

Kun hän kertoi vieraiden lähdön jälkeen isännille nuorten toiveista nämä huokaisivat, että: ”Ei, he eivät olisi jaksaneet. Univelkaa on sen verran.” Unkarilaiset kun halusivat valvoa pitkään ja ottaa kaiken irti vierailusta.

– Moni kuitenkin totesi, että vaikka viikko isäntinä oli ollut raskas ja olo on väsynyt, niin mieli on piristynyt uusista kokemuksista. Kaikki isäntäperheet olivat tulleet hyvin toimeen vieraidensa kanssa. Körmendiläiset nuorten hyvää käytöstä kehuttiin. Saksan lisäksi käytössä oli englanti. Lisäksi jotkut isännät osaavat hyvin unkaria, Vlasoff selvittää.


Körmendiläinen kansantanssiryhmä tanssi suoraan iltatoriyleisön sydämiin.

Virallinen Körmendin kaupungin ja ystävyysseuran jäsenistä koostuva valtuuskunta läksi kotimatkalle jo lauantaina. 39-henkinen tanssiryhmä ohjaajineen viipyi Heinävedellä päivän pidempään. Lähtöä edeltävän lauantai-illan nuoret isäntineen viettivät Kermanrannassa, jossa syötiin eväitä, uitiin ja nautittiin yhdessäolosta.

– Tokkopa lie hyppylaituri ollut koskaan yhtä aikaa niin täynnä nuoria kuin silloin.

Muutkin kesäiset harrasteet kuten vesihiihto ja kalastaminen tekivät myös Leena Vlasoffin mukaan vieraisiin vaikutuksen. Esimerkiksi kunnanjohtaja Riitta A. Tilus oli vienyt omat vieraansa perjantaina Enonkoskelle nuotanvetoon.

Heinäveden ja lounaisunkarilaisen Körmendin välinen ystävyyskaupunkisopimus allekirjoitettiin 20 vuotta sitten. Jo sitä ennen Pohjois-Heinäveden Mieskuorolla oli yhteyksiä Unkariin. Kanssakäyminen on näinä vuosina ollut erittäin vilkasta. Vierailuja puolin ja toisin on tehty arviolta satakunta.

– Noin 900 eri körmendiläistä on vieraillut Heinävedellä ja noin 550 heinäveteläistä siellä. Körmendiläisten iso määrä selittyy sieltä tulleilla isoilla ryhmillä, Leena Vlasoff selvittää.

Ystävyyttä juhlittiin viime torstaina iltatorin jälkeen Kermankeitaalla pidetyssä tilaisuudessa, jossa pidettiin puheita, vaihdettiin puolin ja toisin lahjoja, syötiin juhlaillallinen ja nautittiin ex tempore -järjestyneestä kansantanssiesityksestä, jonka lopuksi vieraat kutsuivat myös isäntäväen lattialle opettelemaan kansantanssiaskelia.



Keskiviikkona 21. heinäkuuta 2010


Jätevesineuvoja Tuula Pirttikoski keskustelee iltatorilla kesämökkiläisen Arja Laukniemen kanssa.

Ei sikaa säkissä eikä pienpuhdistamoa ilman jätevesisuunnitelmaa

Eija Kosunen

Jätevesineuvojalle on tullut useita soittoja kylillä kiertelevistä jätevesien pienpuhdistamoiden kauppiaista. Jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki neuvoo, miten jätevesiasioissa kannattaa edetä: laatia kiinteistökohtainen suunnitelma, ennen kuin pannaan nimiä kauppakirjaan.

– Heräteostos harvoin kannattaa. Sama koskee jätevedenpuhdistamoita: kaupoille ei kannata ryhtyä suin päin messuilla eikä kotimyynnissä. Vaikka tarjous olisi houkutteleva, sitä sietää harkita. Useimmiten laitevalinnassa tarvitaan ammattilaisen apua, opastaa jätevesineuvoja Tuula Pirttimäki
Toimintaperiaatteeltaan erilaisia jätevesijärjestelmiä on pari kolme, mutta tuotemerkkejä on toistakymmentä ja erilaisia laitteita kymmeniä. Haja-asutuksen jätevesiin erikoistunut LVI-suunnittelija osaa valita mitoitukseltaan ja käyttöominaisuuksiltaan taloon ja sen asukkaille sopivan järjestelmän.

Pirttimäki muistuttaa, että ammattitaitoinen suunnittelija etsii toimivan ratkaisun, joka voidaan toteuttaa kohtuullisin kustannuksin. Silloin selvitetään myös, mitä tontilla on ennestään. Vanhat saostuskaivot voivat kelvata käyttöön tarkastuksen ja kunnostuksen jälkeen. Aina ei imeytyskenttääkään tarvitse uusia, jos se toimii ja jätevesiä syntyy vähän.

– Uutta pienpuhdistamoa kannattaa lähteä ostamaan vasta sitten, kun taskussa on jätevesisuunnitelma sekä toimenpidelupa uuden järjestelmän rakentamiseen.





Lepikkomäen koulun urheilukenttä oli mainio paikka pitää kesäjuhlia.

Ihmeen mukava kyläjuhla

Ritva Niiranen

Lepikkomäen kunnianarvoisa 60-vuotias koulutalo kuunteli
ryhdikkäänä taustalla,miten aikanaan koulutyöhön
osallistuneet muistelivat monenlaista opinahjoon liittyvää
kesäisessä juhlassa koulun kentällä. Viime lauantain
sää suosi ulkoilmajuhlaa sataprosenttisesti ja muutenkin
tunnelma oli todella lämmin.

Vaikka varsinainen koulutyö talossa loppui vuonna 1996,
se toimii edelleen monien harrastusten tyyssijana ja
asuinkäytössä.

Juhlapuheen piti koulun entinen oppilas, kasvatustieteiden
tohtori Harri Kukkonen,yhdistäen omia kokemuksiaan
ja nykyaikaisia tutkimustuloksia.

– Koulunkäynnin alkuvaiheilla on pitkäkestoiset seuraukset ihmisen elämään. Kyläkoulu on merkittävä kasvattaja, joka luo turvallisen ja leppoisan ilmapiirin, jossa tunnetaan toisensa ja jossa yhteisöllisyys kehittyy hyvällä tavalla. Siten se tutkitusti ehkäisee esimerkiksi kiusaamista ja syrjäytymistä. Myös kyläyhteisölle koulu on tärkeä.

2000-luvulla Suomessa lakkautettiin 1000 peruskoulua
ja viime vuonna 100. Toivonkin,että tulevaisuudessa
päättävillä tahoilla pohditaan ja arvostetaan enemmän pienuuden ja läheisyyden merkitystä, Kukkonen lausui.

Saman suuntaisia käsityksiä oli opettaja Seppo Pormalla
35 vuotta kestäneeltä opettajantaipaleeltaan.

– Huumori vallitsi, vaikka välillä katsottiin, kuka on pomo Lepikkomäen koulussa. Ääntä ei tarvinnut juuri korottaa paitsi huutomerkkiä opettaessa. Opettaja-vaimoni
Anjan kanssa aiottiin olla täällä vain yksi vuosi, mutta
se vain venähti. Tutustuttiin ihmisiin ja viihdyttiin, kun
oli monenlaista huulenheittoa,välillä sotaakin tai rukiinleikkuutalkoissa vehnästelyä.

Kaikesta selvittiin ja uskokaa pois: Näillä seuduin
on sellaiset ihmiset, että täällä opettajakin voi elää onnellista elämää.

Kyläläinen Tauno Burman puhui myös pienten kyläkoulujen
puolesta, joiden hän sanoi olevan nykyään luksusta.

– Yhteiskunnan säästöt ovat kohdistuneet usein niin, jotka eivät pysty puolustautumaan ja ratkaisut on
monesti tehty liian kepein perustein. Uusi koulu tuossa
lähellä Karviossa näyttää hyvältä, mutta se olisi pitänyt
tehdä jo ennemmin, ettei euroja olisi mennyt odotellessa
hukkaan. Maaseudulla on vieläkin voimavaroja, joita
tarvitaan huomisen maailmassa.

Mennyt ja uusi
kohtaavat


Juhlan juontanut Paavo Kolari valotti myös entisen pinahjonsa ja yleensä Karvio-Lepikkomäen seudun koulumaailman monivaiheista historiaa, johon sisältyi siihenkin aikaan suunnitelmia,päätöksiä,valituskierroksia,
uusia suunnitelmia...

– Eihän siitä valtuuston ensimmäisestä Karvion koulupiiriä
koskevasta päätöksestä vuodelta 1924 kulunut kuin 86 vuotta, kun nyt koulu saatiin pystyyn tuohon lähistölle.
Alueen koulujärjestelmän kehittymisestä on tämän vuoden lopulla tulossa kirja,hän mainitsi.

Lepikkomäen koululla oli juhlan aikaan näytteillä vanhaa
kouluesineistöä ja siellä pyöri myös Ahti Koposen
valmistama diaesitys koulun vaiheista, luokkakuvineen
kaikkineen. Ahti on työstänyt Karvio-Lepikkomäen kyläyhdistyksen kotisivutkin. Hänen veljensä Jorma Koponen
oli myös kantanut kortensa kekoon ja toivoi, että entiset
koulukkaat täydentäisivät tulostettujen luokkakuvien nimilistaa puuttuvilta osin.

Sisarukset Seija Tuunainen ja Eila Itkonen antoivat
juhlakahvien lomassa ajatuksen lentää koulumuistoihin.

– Kun oltiin isoista perheistä, oltiin pikku jähinään
totuttu. Kyllähän pojat koettivat komenntoida koulumatkalla, mutta turhaan. Ojan pohjalla ei suostuttu kulkemaan.

Tuo Kukkosen Harri,juhlapuhuja, oli koulun mukavin
poika, Seija ja Eila myhäilivät.

– Ei mekään kiusattu tyttöjä. Mutta aina ei lukeminen
maistunut. Kun äiti kysyi, mitä huomiseksi läksynä,
vastattiin vain: Leikki, laulu ja uskonnosta vanha läksy!
veistelivät heidän veljensä Paavo ja Teuvo Kolari.
Kyläyhdistyksen aktiivi Sakari Tolvanen asuu nykyään
koululla, joka on hänelle tuttuakin tutumpi. Yhdistyksen
puheenjohtajan Hannu Karvisen äiti toimi aikanaan
koulun keittäjänä ja isä talonmiehenä.

– Juhla näyttää onnistuneen yli odotusten. Toivottavasti
tällainen tilaisuus herättää joissakin myös kipinän
paluumuutosta, miehet tuumivat.



Suut makiaksi mansikkakakulla ja mukavilla jutuilla. Sisarukset (takana) Seija Tuunainen ja
Paavo Kolari sekä Teuvo Kolari ja Eila Itkonen koulunsa juhlassa.


Mainoksia




Heinäveden Lehti
Kermantie 24 A
PL 23, 79701 HEINÄVESI
Puh. (017) 562 571
Fax. (017) 562 573